13 pientalon vertailu

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pientalon ekologiseen kestävyyteen vaikuttavia tekijöitä. Siinä tarkasteltiin 13 pientaloa, joista valtaosassa jo suunnitteluvaiheen tavoitteena oli eko- ja energiatehokkuus. Asukaskohtainen energiankulutus ja asumisen hiilidioksidipäästöt olivat tutkimuksen keskeisiä tarkastelukohteita. Tutkimus vahvisti käsitystä, että pientaloasumisen ekologinen kestävyys muodostuu useasta tekijästä. Selvityksen mukaan asumisen hiilijalanjälkeen vaikuttivat energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen ohella merkittävästi tilatehokkuus ja asukkaiden asumistottumukset. Esimerkiksi 1940-luvun rankarakenteisen pientalon energiankulutus ja päästöt jäivät asukaskohtaisessa tarkastelussa tilatehokkuuden ja uusiutuvan energian hyödyntämisen ansiosta väljästi asuttujen passiivitalojen tasolle. Asukaskohtainen tarkastelu antaa eri tuloksen energiankulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä kuin neliömetrikohtainen tarkastelu. Asumistottumuksilla on merkitystä päästöjen vähentämisessä. Nämä tekijät tulisi huomioida myös rakentamisen ohjauksessa

Käyttäjäkokemussuunnitelun tulevaisuuden suuntauksien määrittely

This thesis researches the history, current status and the probable future development of user experience design. The aim of the thesis is to gather insights on where the field of user experience design is evolving as the world is entering a transformational experience economy. These insights form the basis for the following thesis project. The research phase consists of a literature review and interviews of the customers of Cybercom Finland - the client company of the thesis project. Some of the research topics are also analyzed through the author’s own experiences as a designer in the field. The historical development in the literature research chapter dates back to the emergence of ergonomics and software development moving step by step towards the current practice. The historical research concentrates specifically on how ‘human factors’ have evolved from ergonomics to user experience. It also studies related themes such as lean user experience, service design, the internet of things and the concept of value creation. The literature review builds a holistic picture of the current digital design scene and the surrounding environment. Cybercom Finland has clients in several industries and all the clients that were chosen for the interviews operate in different industries. The customer interviews list issues that they face in developing their digital services and map out new opportunities and needs for user experience design. These insights are the basis for the thesis project. The interviews were conducted using the Value Proposition Canvas – created by Osterwalder, Pigneur and Papadakos - as the basis. The interviews aimed to fill out customer profiles. The tool was chosen in order to get actionable insights on how design and IT consultancies can create value to their customers. Operating in a rapidly changing environment poses challenges to the IT sector, but being able to project what are the greatest trends in the future of the field will help out in planning the ways of working as well as specific skillsets required. The objective of the thesis project is to create new initiatives for user experience design incorporating an International Design Business Management approach. The project combines the findings from the research phase and merges those insights with the potentials and constraints of consultancy business and the client company’s strategy. Finally the thesis presents possible next steps for the outcome and reflection on the process itself.Tämä opinnäyte tarkastelee käyttäjäkokemussuunnittelun (UX design) historiaa, nykytilaa sekä tulevaisuutta. Työn tarkoituksena on kerätä taustatietoa, jonka avulla on mahdollista arvioida kuinka käyttäjäkokemussuunnittelu kehittyy, kun maailma suuntaa niin sanottuun muutoslähtöiseen kokemustalouteen. Kerätty tieto toimii pohjana tutkimusta seuraavalle opinnäytetyöprojektille. Tutkimusosio koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä asiakasyrityksen (Cybercom Finland) asiakkaiden haastatteluista. Osaa tutkimusaiheita analysoidaan myös kirjoittajan oman suunnittelutyökokemuksen pohjalta. Kirjallisuuskatsauksen historiaosiossa tutkitaan käyttäjäkokemussuunnittelun kehitystä askel askeleelta alkaen ergonomiasta ja ohjelmistokehityksestä. Historia keskittyy erityisesti siihen kuinka inhimilliset tekijät (human factors) ovat kehittyneet käyttäjäkokemussuunnitteluksi. Kirjallisuuskappale tutkii myös aiheeseen liittyviä teemoja kuten ketterää käyttäjäkokemusta (lean UX), palvelumuotoilua, asioiden internetiä (IoT, internet of things) sekä arvon luomista (value creation). Kirjallisuuskatsaus rakentaa kokonaiskuvan digitaalisen suunnittelun nykyti-asta ja toimintaympäristöstä. Cybercom Finlandilla on asiakkaita useilla toimialoilla ja haastetteluihin valitut asiakkaat toimivat kaikki eri alalla. Asiakashaastatteluiden materiaalin pohjalta on listattu haasteita, joita asiakkaan kohtaavat digitaalisia palveluita kehittäessä. Näiden ongelmien pohjalta on kartoitettu mahdollisuuksia ja tarpeita käyttäjäkokemussuunnittelulle. Haastattelut suoritettiin käyttäen Osterwalderin, Pigneurin ja Papadakoksen arvolupaustaulua (Value Proposition Canvas), jonka ensimmäisessä vaiheessa täytetään asiakasprofiilit. Työkalun valintaperustee-na oli se, että menetelmä mahdollistaa käytännönläheisen tiedon keräämisen. Tietoa kerättiin erityisesti silmällä pitäen arvoa, jonka IT-konsultti voi tuottaa kyseen omaisille yrityksille. Toimiminen nopeasti muuttuvassa ympäristössä on IT-alan toimijoiden suurimpia haasteita, mutta tulevaisuuden suurimpien trendien ennustaminen tuo varmuutta ja auttaa kehittämään työtapoja sekä oikeanlaista osaamista. Opinnäytetyöprojektin tavoitteena on kehittää asiakasyritykselle uusia käyttäjäkokemussuunniteluun liittyviä aloitteita International Design Business Management – lähestymistavalla. Tehtävää suorittaessa oli sovitettava tutkimustulokset, konsulttityön realiteetit ja asiakasyrityksen strategia. Lopuksi opinnäyte esittelee mahdollisia seuraavia askeleita ja arvioi prosessia itsessään

Vankien poistumislupajärjestelmä

Tämän tutkielman tarkoituksena on käsitellä vankien poistumislupajärjestelmää oikeudellisesta näkökulmasta. Poistumislupajärjestelmä luotiin Suomeen 1970-luvun alussa vankeuden haittavaikutusten vähentämiseksi. Pitkäaikaista rangaistusta suorittavien osalta poistumislupia perusteltiin mielenterveydellisillä syillä. Katsottiin, että lomat vähentäisivät laitostumista ja mahdollistaisivat yhteydenpidon säilymisen ulkomaailmaan. Lisäksi lomajärjestelmän ajateltiin vähentävän kurinpitorangaistuksia. Nykyään poistumisluvista säädetään vankeuslain 14 luvussa ja sen 1 §:n mukaan poistumisluvan tarkoituksena on edelleen tukea vangin yhteyksien säilymistä ja sijoittumista yhteiskuntaan sekä vähentää vapauden menetyksestä aiheutuvia haittoja. Poistumislupa voidaan myöntää rangaistusajan pituuden perusteella, tärkeän syyn perusteella, erittäin tärkeän syyn perusteella tai saatettuna. Poistumislupajärjestelmän toimivuudesta on käyty paljon kriittistä keskustelua, koska etenkin kesällä 2011 vankien poistumisluvilta palaamatta jäämisestä uutisoitiin erittäin laajasti. Totuus kuitenkin on hieman toisenlainen, ainakin jos katsotaan poistumislupaehtojen rikkomisista laadittuja tilastoja. Niiden mukaan vuonna 2011 poistumislupaehtoja rikottiin ainoastaan neljässä prosentissa myönnetyistä luvista. Poistumislupia myönnettiin vuonna 2011 yhteensä 11 016. Tutkimusta varten olen haastattelut poistumislupakysymyksiin perehtyneitä asiantuntijoita ja käynyt läpi poistumislupia koskevat eduskunnan oikeusasiamiehen tietokannasta löytyvät ratkaisut. Kokonaisuudessaan poistumislupajärjestelmä vaikuttaa toimivan varsin hyvin. Poistumislupajärjestelmään kuitenkin liittyy joitakin ongelmia, joista tärkeimpinä voidaan mainita lupapäätöksen tekijän harkintavallan laajuus, vankien sosioekonomisista olosuhteista aiheutuva eriarvoisuus lupaprosessissa, sekä muutoksenhakuoikeuden puuttuminen muiden kuin erittäin tärkeän syyn perusteella anottujen poistumislupien osalta

Root-zone soil water content and temperature at snow covered and snow-free sites in southern boreal Finland

Poster

Detecting disease associated biomarkers by luminescence modulating phages

Assessment of risk for a given disease and the diagnosis of diseases is often based on assays detecting biomarkers. Antibody-based biomarker-assays for diseases such as prostate cancer are often ambiguous and biomarker proteins are frequently also elevated for reasons that are unspecific. We have opted to use luminescence modulating phages for the analysis of known acute inflammatory response biomarker CRP (C-reactive protein) and biomarkers of prostate cancer in urine samples. Firstly, CRP was used to simulate the detection process in a controlled chemical environment. Secondly, we tried to classify more challenging lethal prostate cancer samples from control samples. Our unique method utilizes a special biopanning process in order to create special phages capable of capturing a dye necessary for detection and potential biomarkers. As the biomarker-molecules interfere with the phages, dye is repelled from the phage network resulting in an altered reporter luminescence. These changes can be observed with an absorbance reader and even with the naked eye. The simple method could present an alternative for screening of disease biomarkers. For prostate cancer urine samples, we achieved a sensitivity of 80% and specificity of 75% to detect Grade Group (GG) 4 and 5 prostate cancer.Peer reviewe

Ultrastructural evaluation of compression wood-like properties of common juniper (Juniperus communis L.)

Peer reviewe

Life+ pullonkaulat: EU:n ympäristöalan rahoitusvälineen Life+ käytön esteet, haasteet ja parannusehdotukset

Euroopan ympäristöhankkeiden rahoitusväline Life rahoittaa erityisesti tutkimustiedon käytännön hyödyntämiseen tähtääviä laajoja hankkeita. Suomeen maksettava Life+ -rahoitus on suuruusluokaltaan noin 6–10 miljoonaa euroa/vuosi. Tämä ei kuitenkaan tule meille automaattisesti vaan riippuu täysin suomalaishankkeiden määrästä ja laadusta. Tässä julkaisussa identifioidaan tekijöitä, joita potentiaaliset hakijat kokevat ongelmallisiksi ja toisaalta myönteisiksi Life+ -ohjelmassa ja esitetään suosituksia rahoitusvälineen käytön kehittämiseksi maassamme